Historia

Joulukuun 28. päivä vuonna 1895 parii-silaisessa kahvilassa koetaan historiaan jäävä hetki, kun Lumièren veljesten elo-kuvakoneen lamppu syttyy ensi kertaa maksavalle yleisölle. Elokuvan ensimmäi-set vuodet ovat attraktioelokuvan aikaa; katsojat hämmästelevät liikkuvaa kuvaa valkokankaalla. Kun juna saapuu asemalle Lumièren veljesten elokuvassa, eturivissä istuvat katsojat syöksyvät tuoliensa taakse suojaan. Vähitellen elokuvasta kehittyy itsenäinen taiteenmuoto, joka yhdistää ilmaisussaan muita taiteenlajeja, kuten kirjallisuutta, musiikkia ja kuvataiteita.

Ensimmäinen kinematografilla kuvattu elokuva oli nimeltään Työläiset lähtevät tehtaasta (La Sortie de l’Usine Lumière à Lyon). Se kuvattiin marraskuussa 1895 veljesten isän tehtaalla. Elokuvan kesto oli 46 sekuntia. Elokuva esitettiin yh-deksän muun elokuvan kanssa Pariisin Grand Caféssa (Boulevard des Capucines). Hetkeä pidetään elokuvan syntymähetkenä ja Lumièren veljeksiä elokuvan isinä.

Georges Melies: Matka kuuhun

Georges Méliès kehitti varhaisen elokuvan kerrontaa ja erikoistehosteita, ja häntä pidetään todellisuutta manipuloivan trikkikuvauksen keksijänä. Méliès muun muassa keksi pysäyttää kameran kesken kuvausten. Kun kamera oli pysäytetty, siirrettiin jotain esinettä tai lavastetta ja sitten kuvausta jatkettiin. Näin hän sai aikaan nokkelia katoamistemppuja ja muita trikkejä. Méliès on kertonut, että kyseinen innovaatio syntyi vahingossa. Kuvaustilanteessa kamera oli mennyt jossain vaiheessa jumiin. Kun valmista filmiä sitten katseltiin huomattiin, että naiset vaihtuivat miehiksi ja hevoskärryt ruumisvankkureiksi. Tämä on ilmeisesti vain tarina, sillä Edisonin kameramiehet olivat kokeilleet tekniikkaa jo vuonna 1895.

Mélièsin kuuluisin elokuva on 16-minuuttinen Matka kuuhun vuodelta 1902. Se on maailman ensimmäinen tieteiselokuva.

Suuri junaryöstö

Suuri junaryöstö (The Great Train Robbery) on mykkäelokuva vuodelta 1903. Se koostuu hieman yli kymmenestä erillisestä kohtauksesta, jotka kukin kuljettavat tarinaa eteenpäin. Elokuvaan kuuluu yksi erillinen otos, joka on ehkä koko elokuvan kuuluisin osa. Siinä yksi ryöstäjistä kohottaa aseen sekä ampuu useasti kohti kameraa ja katsojaa. Tällä pyrittiin luomaan katsojalle vaikutelma siitä, että hän on mukana elokuvan tapahtumissa.

Lumikki (1937)

Disneyn Lumikki oli ensimmäinen pitkä animaatioelokuva.

Elokuva on paljon muutakin kuin valkokankaalle projisoitava tarina. Se kantaa mukanaan taidemuotonsa koko historiaa, ajassa muuttuvia asenteita, erilaisia lajityyppejä, tähtijärjestelmää ja tuotantokoneistoa.